e-Hämyn jutut Kuoreveden Kotkat - partiotoimintaa vuodesta 1977 Alppikotka liiteli 16 yötä Kuoreveden Kotkat järjesti kesäkuussa 2012 Alppikotka-leirimatkan. Bussiturnee vei halki Euroopan kohti Alppeja. Jo matkan alku oli lupaava. - Mukaan innostui 14 kuorevesiläisen lisäksi 11 partiolaista Mäntästä, kaksi Ruovedeltä, kaksi Hämeenlinnasta ja vielä yksi vahvistus Kangasalta. Yhteensä meitä oli 30 ja ikäskaalakin laaja, 12-65 vuotta, iloitsee matkanjohtaja Annikki "Anu" Harjumäki. Reissussa vierähti 16 yötä ja tie vei Viroon, Latviaan, Liettuaan, Puolaan, Tšekkiin, Saksaan, Itävaltaan ja Sveitsiin. Bussikilometrejä kertyi  4 700 ja merikilometrejä 1 200. Mitä niihin mahtuikaan? 10. 6. Yllätyksiä kadulla - Scout? kuuluu kysymys puolalaisella kadulla. Neljä huivikaulaista nuorta katselee kysyvästi outoa kieltä puhuvia turisteja, joilla on myös huivit kaulassa. - Yes, vastaavat suomalaiset. - Partiolaisia ollaan. Reissataan juhannukseen saakka Euroopassa. Keskustelu jatkuu, yhteystietoja vaihdetaan. Yllätyskohtaaminen osoittaa, mistä Alppikotkassa on kysymys. - Tärkein tavoite on uusiin kulttuureihin ja eri maiden partiolaisiin tutustuminen, johtaja-Anu miettii. 13.6. Keskellä futishulinaa Ohiajavassa henkilöautossa liehuu viisi punavalkoista lippua. Jalkapallon EM-kisojen aikaan oman maan fanitus totisesti näkyy Puolassa. - Hyvä että lähdimme Varsovasta kohti Krakovaa päivä ennen Puola-Venäjä ottelua ja sen mellakoita, alppikotkaväki tuumaa. Krakovasta matka vei Auschwitzin keskitysleirimuseoon. - Se on vaikuttava, tunteita ja ajatuksia herättävä paikka. On käsittämätöntä, millaisiin julmuuksiin ihminen on syyllistynyt. 14.6. Kurkistus tšekkiarkeen - Mikä maa, mikä valuutta? Näin kuuluu kysymys, kun kuudes matkapäivä valkenee reissun viidennessä maassa. Tiiviin alkumatkatahdin jälkeen nyt on lepopäivä tšekkiläisessä Moravská T?ebován pikkukaupungissa. Aamujumpaksi patikoidaan pyhiinvaelluskukkulalle, josta laskeudutaan tutkimaan vanhaa kaupunkia. - Rauhallinen ja kaunis kaupunki, jossa näkee aitoa arkea. Se tosin tarkoittaa, että vain harva puhuu englantia. Saksalla pärjää paremmin, mutta paljon menee käsillä puhumiseksi, nuoriso hymähtää. Ja kehuu tšekkiläisen ruoan hyväksi ja hintatason kukkarolle sopivaksi. 17.6. Vihdoinkin Alpeilla! - Ihan sikasiistii! Lausahduksessa tiivistyy tunnelma partiokeskus Kanderstegin pihalla Sveitsissä: joka puolella kohoavat upeat, jylhät vuoret. - Tiedettiinhän se, että alppimaisemat ovat hienoja, mutta nämä ovat oikeasti vielä paljon huikeampia. Aivan mykistäviä. - Kolme päivää täällä on ihan liian lyhyt aika! 19.6. Ystävyys itää yli rajojen Kanderstegin oleskeluhuoneessa soljuu australialaista, floridalaista ja suomalaista engelskaa. - Parin päivän aikana olemme tavanneet myös ruotsalaisia, maltalaisia, ugandalaisia, nepalilaisia, skotlantilaisia ja irlantilaisia. - Täällä nuorten on erityisen helppo tutustua toisiinsa, koska kaikkia yhdistää partioharrastus ja -aate, miettivät aikuiset johtajat. B-P toivoi aikoinaan, että maailman nuorten ystävystyminen voisi olla askel kohti maailmanrauhaa. Mitä arvelevat tämän päivän teinit? - Kyllä tutustuminen vähentää ennakkoluuloja. 21.6. Roomalaisten jäljillä - Varokaa liukkaita kiviä! Viesti kaikuu jonossa, joka talsii parituhatta vuotta vanhan roomalaistien jäljitelmää. - Tämä on myös ikivanha pyhiinvaellusreitti, kertoo opas, joka johdattaa joukkoa Lounais-Saksan kumpuilevien maalaismaisemien ja vaahteralehtojen halki. Retki päättyy pienelle maatilalle. Talonväki sytyttää nuotion ja paistaa bratwursteja. Isäntä hakee kartan ja pyytää näyttämään mistä vieraat tulevat. - Emme ole koskaan ennen tavanneet suomalaisia! 22.6. Juhannus Saksanmaalla - Miten te vietätte keskikesän juhlaa? suomalaiset kysyvät. - Emme mitenkään. Tämä on tavallinen viikonloppu, vastaavat Hannoverin partiolaiset, jotka saavat juhannusaattona alppikotkalaiset vieraikseen. Osa isännistä vieraili viime kesänä Ruotsin jamboreen jälkeen Mäntässä ja Hallissa, joten jällennäkemiset ovat iloisia. Päivä jatkuu kakkukahveilla, kaupunkikävelyllä ja illanvietolla nuotiolla. - Saatiin pieni kokko ja saatiin makkaraa. Saatiin siis juhannusjuhla. Eikä varmaan koskaan tule toista samanlaista. Hauskassa seurassa olisi ihana viipyä, mutta yölautta Travemündessa odottaa. Alppikotkan on aika laskeutua kotipesään. Alppikotka-leirimatkan tarkemman reittiesittelyn ja matkalla lähetetyt twiitit löydät teemasivulta tästä linkistä: